Mielessä oli jo jonkun aikaa pyörinyt pujottelulelu. Erivärisiä iloisia
puuvillalankojen loppukeriä pyöri kaapeissa ja laatikoissa. Aina ei jaksa
virkata/neuloa tiskirättejäkään! No, käytinkö niitä? En. Piipahdin lankakaupan
alepäivässä ja poistokorista löytyi neljä kerää kirjavia lankoja, joissa oli
osittain samojakin värejä. Helppo oikotie, joku muu oli jo valinnut yhteen
sopivat sävyt.Puikot ja virkkuukoukku 3,5.
Nämä ”munkkirinkilät” ovat erikokoisia, erityylisiä ja
neulottuja tai virkattuja. Ja ettei taas jäisi yhtä kerän loppua, niin
virkkasin vielä yhden pitkän ohuen putken ja siihen pienen kukan. Sen ompelin
lenkiksi ja se riittää pariin kierrokseen tapin ympärille.
Rinkilät ovat erilaisia eri puolilta. Virkatessa aloitin keskeltä ja lisäilin silmukoita tarpeen mukaan. Jos veti vähän kippuraan, niin näissä ei haitannut. Täytteenä on vanua. Tuossa neulotussa on välissä vajaita kerroksia, niin ulkoreunasta tuli isompi kuin keskiosasta.
Lankakerän loppu oli aika kaunis.
Loppukerä ja vihoviimeiset langanpätkät sen täytteeksi.
Keskusrinkula ja sen jälkeen pari kolme pylvästä/edellisen kerroksen silmukka. Lopuksi tuonne keskelle vielä tiukka vahvistuskerros ketjusilmukoita.
Lopuksi... aikuiset ovat leikkineet tällä enemmän kuin lapset, mutta pääasia, ettei tullut turhaan tehtyä!