Parsittua

Yhtenä päivänä, kun mikään ei sujunut, kokeilin taas kerran ompeluterapiaa aivojen virkistämiseen. Roskiksessa oli jo muutaman päivän pyörinyt kangaskaupan jämälaarista ostetun kangaspalan jatkosauma.

Ompelin siiroja yhteen. Leikkasin aikaansaannoksestani pari kortin kokoista palaa ja yhdestä jäi vähän pienempi.

Parsin. Johonkin. Joskus. Vähän ideaa on, mutta ehtinee muuttua moneen kertaan siihen mennessä, kun seuraavan kerran ehdin istua ompelukoneelle.