Verkon pauloissa

Keväällä kuulin, että sipuli- ja hedelmäpussejakin voi käyttää tilkkutöissä. Totta. Olin kokeillut muutaman kerran sekä pehmeitä että kovia ja saanut onnistuneita juttuja, mutta useinmiten jossakin vaiheessa silitin työtä liian kuumalla ja unohdin, että jäykät verkot kutistuvat ja pehmeät voivat hävitä lähes kokonaan. Joskus jäi muutaman millin muovilanganpätkiä ompeleen alle, joskus tuli verkkopintaan reikiä. Silitys verkon puolelta leivinpaperin läpi ja miedolla lämmöllä.
Ilmainen materiaali, jos ajattelee, että sen ottaisi roskista, jonne se yleensä sisältönsä luovutettuaan joutuu.
Mutta ryijytekniikkaa, sitä en näillä ollut vielä kokeillut. Nyt olen.

Ystävät auttoivat pussien keruussa. 

Leikkasin pusseista metalliosat ja paperit pois ja pätkin pussit kuuden sentin paloihin. Ompelin keskeltä pojakankaalle, aluksi semmoisinaan, mutta parin jälkeen leikkasin pussinosat leveyssuunnassa keskeltä poikki. 

Pohjakankaassa oli piirros, jonka mukaan teen, mutta suunnitelma muuttui koko ajan. Ympyrää, suunnilleen paininjalan leveydeltä.

Pinnaani koetteli roskaaminen. Tämän materiaalin kanssa kannattaa ommella mahdollisimman paljon kerralla ja pukeutua johonkin, josta roskat lähtevät helposti irti. Työrupeaman lopuksi vielä imurointi.

Tässä vaiheessa nyt, taulunkehyksen syleilyssä. Lehdet rispaantuneita pellavakankaan paloja, taustan ruskeat  kankaat ovat pellavaa ja silkkiä, reunuksessa puuvillakankaita. Yhtä kulmaa pitää vähän korjata, ennen kuin työ jatkuu. 

Verkkopusseja on jäljellä vielä aika kasa ja pikkuhiljaa on päässä alkanut pyöriä uusi tekniikka, jota voisin kokeilla. Palailen...