maanantai 19. toukokuuta 2014

Farkkujen parhaat palat

Kässäkerhossa yksi ompelee laukkuja vanhoista farkuista. Pyysin saada roskat eli saumoja ja päärmeitä, reunojen suoristupaloja ja muuta sälää, joka jäi yli. Ratkomisessa on kova työ ja ympäristö alkaa muuttua äkkiä aika sotkuisen näköiseksi. Vaikka koitinkin kerätä langanpätkät ja kankaan reunasta purkautuneet langat yhteen kasaan, niin aina jossakin välissä olin taas huiskassut niitä ympäriinsä. Lahkeiden päärmeissä oli myös hiekkaa, joten ne piti putsata vielä avattuinakin.



Tässä muutamia kuluneita lahkeiden päärmeitä. 
Keräsin paloista pintaa veteen liukenevalle materiaalille ja tikkailin välit vaihtuvan värisellä langalla. 


Palojen yhdistelyn jälkeen pesin uuden farkkukankaani. Kiinnitin vanuun ja reikäisten kohtien alle lisäsin keltaisia kangaspaloja.


Paikkausta myös pitsillä. Farkkukanakiden lisäksi indigovärjättyjen kankaiden hulpioita.


Kirpparilta olen löytänyt pussillisen jonkun virkkaamia pitsien mallipaloja.


Vyölenkeistä taisi purettaessa olla suurin vaiva. Ne olivat tiukassa kiinni farkuissa ja sitten piti vielä purkaan ne auki ja lopuksi käteen jäi vain pieni pala kangasta. 


Kaipasin sinisyyteen jonkin väripilkahduksen ja naapurin yksinäisestä villasukasta löytyi sopiva sävy. Leikkasin sukan halki ja silitin liimaharsolle. Tein siitä ympyröitä. Sukat tarttuivat ensin hyvin farkkuun, mutta ommellessa osa lenteli lattialle. Liimaharso olikin tarttunut vain ulompiin villahaiveniin eikä jaksanut pitää paloja paikoillaan, kun työ taittui koneessa monelle mutkalle. Kovempikaan silittely ei paljon parantanut tilannetta, mutta ompelu sujui ihan hyvin - ympyröiden reunat eivät venyneet




"Veteen liukeneva kuitukangas" tai "veteen liukeneva muovi" haulla löydät useita liikkeitä, joista näitä saat. Vanhemmiten muovi haurastuu ja kovettuu, mutta sitä huonoksikin mennyttä olen pienissä jutuissa käyttänyt apumateriaalina tuoreemman materiaalin kanssa. Kuitu on paksumpaa ja notkeampaa kuin muovi, mutta jälkimmäisestä näkyy läpi. 
Paksummat kankaat kiinnitän yhdelle apumateriaalille ja ohuet sekä pienet palat tai langat ensin kuidulle ja sitten vielä muovi siihen päälle. Kiinnitys nuppineuloilla, hakaneuloilla tai harsien. Ja paljon tikkausta tai kirjontaa päälle. 
Pesen useinmiten mahdollisimman tarkkaan liukenevan materiaalin pois, mutta sen voi jättää myös kovetusaineeksi. 






3 kommenttia:

  1. Ihailen jatkuvasti luovaa tapaasi hyödyntää kaiken käsiisi saamasi materiaalin.

    Näitä blogikirjoituksiasi lukiessani harmittelen, miten olen aikoinaan heittänyt ihan käyttökelpoisia tilkkuja menemään, kun en ole keksinyt niille käyttöä. No, enää en heitä vaan talletan kaiken tulevaa käyttöä varten. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ja sitten katselet ympärillesi ja mietit, miksi ihmeessä kaikki tuo roina pitää säilyttää. Toisaalta - se roina voi olla hyvin inspiroivaa :D

      Poista
    2. Niinkin voi tosiaan käydä, että kyllästyn roinan keräämiseen. :D Tosin nykyään olen entistä nokkelampi hyödyntämään materiaalia ja soveltamaan muiden ideoita omikseni. Onneksi on internet kierrätysideoita pullollaan.

      Poista