keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Tähti kuunsillalla

Pitkästä aikaa olen ehtinyt ompelukoneellekin. Tekee hyvää mielelle!



Indigokurssin tuotoksista yksi pala päätyi pohjakankaaksi ja siihen tikkaukset valmiiden kuvioiden mukaan.


Värjäyksessä pliisuksi jääneelle sisäosalle applikoin vanhojen farkkujen saumoja ja vyötärönauhan paloja. Mutta työstä tuli toispuoleinen ja alkoi tuntua, että se kaatuu oikealle, joten vasen puoli tarvitsi jotakin. Lisää farkkua ei mielestäni oikein sopinut, vaikka siitäkin löysin useammanlaisia vaihtoehtoja, joita testasin pitsien kanssa ja ilman. Jokin kirjonta lytistäisi pinnan. Sitten muistin vanhoja kokeiluja ja ovat onneksi olleet muovitaskuissa mapissa, joten oli mahdollista testata niitäkin ilman, että pitäisi myllätä pitkään kaappeja ja laatikoita.


Tyllille kirjottu tähti näytti ookoolta - näkyi, muttei vienyt liikaa tilaa. Tuossa on veteen liukenevan muovin avulla kiinnitettynä langanpätkiä mustalle tyllille. Kokeilu on vuodelta 2003.


Ja valmiina se näyttää tältä. Työn koko on 40x40 cm.




Minna, Vilma, Miina

Kävin äidin luona sairaalassa ja vein kortin, joka oli tuossa ollut valmiina jo vähän aikaa ja oli unohtunut ottaa mukaan ainakin kahdesti. Kirjoitin taakse "punainen parantaa tai ainakin piristää".


Hulpiosta, enimmäkseen. Tuo vasemman reunan tummempi suikale on tilkku, joka on jäänyt äidin isälle ompelemasta työpaidasta. Olin silloin nuori, joten aika pitkään sekin on mukana kulkenut. Pitsin äiti sai silloiselta naapuriltaan, kun oli kertonut, että tytär on alkanut tilkkuilemaan ja näytti jotakin ompelemaani työtä. Parin päivän päästä naaputi toi vintiltään haurastuneen pitsiverhon ...kun se kerran värjääkin, niin eiköhän siitä jotain saa. Aika monessa kortissa on paloja siitä verhosta. 

Äiti avasi kuoren, otti kortin, katseli tarkkaan molemmat puolet. Isä sanoi jotakin enkä ehtinyt vielä selitellä mitään, kun äiti sanoi silmät hehkuen, että sentään joku muisti hänen nimipäivänsä. En muistanut, sattuma. Enkä paljastanut. Enkä paljasta, etten muistanut. Äiti laittoi kortin takaisin kuoreen, pöydälle, katsoi taas, laatikkoon, katsoi taas, huuteli ohikulkevat hoitajatkin katsomaan...
Lopulta yksi hoitaja sanoi, että senhän pitää olla pöydällä, että punainen näkyy, asetteli ja tuki kortin niin, että äiti näki sen hyvin. Äiti otti sen välillä käteen, katsoi, näytti uusille ohikulkijoille...
Niin iloisena en äitiä muista vuosiin, joten ainakin yhtenä iltapäivänä se piristi paljon.


keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Indigokurssilla

Kaiken murehtimisen keskellä olin kokonaan unohtaa indigovärjäyskurssin. En ollut muistanut merkitä tätä kalenteriinkaan, onneksi en ollut merkinnyt niille päiville muutakaan, niin ei tarvinnut peruutella mitään. Eka kurssikerta oli tutustumista aiheeseen, menetelmän historiaan ja katseltiin kuvia. Muutaman kankaan olin ehtinyt esivalmistella ja tunneilla jokusen lisää. Ennen paria värjäyspäivää jäi monta iltaa rypyttelyyn.


Tuossa rusetissa (vanha tyynynpäällinen) on nappeja. Jos kietoo lankaa useamman kerran pompulan juureen, niin se kestää ilman solmuja ja langan saa helposti yhtenäisenä pois. Silloin kannattaa valita lanka, jota voi käyttää esimerkiksi tikkaamiseen tai muuten tehosteeksi. Langasta tulee kirjavaa. Väriliemi on vihreää, samoin kankaat, kun ne nostetaan sieltä ylös. Hapettuminen muuttaa
 värin nopeasti siniseksi. Kankaita laitettiin liemeen varovasti. Kun väriliemeen syntyy mahdollisimman vähän ilmakuplia, niin se pysyy kauemmin hyvänä. Ekat kankaat tulevat tummimpina ja siitä liemi sit vaalenee joka käytön jälkeen. Yöksi jäi muutamia kankaita uiskentelemaan - aika vaaleita sai niistä tällä kertaa.


Alakulmassa nappikangasta oikealta puolelta ja yhden napin kohdalta nurjalta. Kankaat voi olla erinäköisiä oikealta ja nurjalta, värisävyssäkin on selvä ero - nurja puoli on vaaleampaa. Tämän kuvan pompuloissa on muovi"kristalleja", mutta niiden kulmikkuus ei tullut erityisemmin näkyviin nurjalla. 
Kiemurat piirsin ensin lyijykynällä kankaalle ja sit ompelin etupistoja sentin puolentoista välein. Jos on alttiutta kiroiluun, niin purkuvaiheessa sitä luultavasti tulee käytettyä...
Joissakin tiheäämin ommelluissa kankaissa kiristin langat yhteen avattavaan solmuun, purkaessa leikkasin pois alkupään solmut ja sen jälkeen oli purkaminen helppoa, kun vain vedin sen lankanipun pois.



Kuntopyörän satulanvarren kurkkuputki pääsi värjäyskurssille myös. Valkoista kangasta riitti sen ympärille kolme kierrosta, viimeinen jäi värjäyksen jälkeen ihan vaaleaksi. Keltainen kangas oli kaksinkerroin ja molemmat kerrokset värjäytyivät hyvin. Olin kiertänyt kankaan päälle lankaa koko matkan.


Yläkuvat on samasta kankaasta. Valmiina se näytti kummitusmetsältä. Ompelin etupistoilla kulmikasta spiraalia noin kolmen sentin välein ja kiristin langan.
Alakulman vinot kuviot tulivat köydellä. Kirsin kankaan hieman löysäsäti kulmasta kulmaan köyden päälle ja sit työnsin sen ruttuun, köyteen solmu ja toivomaan parasta. Tästä tuli hyvä, toinen meni jo pariin kertaan käytettyyn liemeen ja jäi vähän liian vaaleaksi.
Tuohon  yhteen kokeilin laskoksia ja pyörylöitä.


Näiden pohjina on vanhoja värjäyksiä, osan olin säilyttänyt uudelleen käsittelyä varten. Ruudullisessa on joskus ollut joku palikkavärjäys, josta en tykännyt. Nyt laskostin värikohdat kaksinkerroin ja ompelin etupistoilla yksi kerrallaan ja kiristin. Pullauttelin välikohdat laskosten harjojen puolelle.
Alemmassa kankaassa jälkiliemessä pliisuksi jäänyt ja painojutuissa pohjana ollut kangas sai nyt uuden mahdollisuuden. Siinä oli nuo vihreät pyörylät, piirsin lisää ja ompelin rypytyslangan ympyrän reunaan, kiristin ja sidoin vielä tötteröäkin vähäsen.
Pystykankaassa on aiempi värjäys, Noin fat quarterin kokoinen. Keskeltä kiinni ja alasputoava osa jotenkin laskoksille ja sen jälkeen lankaa ympärille. Tässä kangasta jää paljon laskosten sisään eikä sieltä värjäänny, koska indigo ei tunkeudu narujen alle eikä laskosten sisään. 

Kurssi teki tosi hyvää, unohdin hetkeksi murehtia sairaita läheisiä ja tuntuu, että sain aika paljon viime aikoina kaipaamaani uutta energiaa. Eilen olen jo jaksanut ommellakin vähäsen :)