keskiviikko 27. elokuuta 2014

Teksti tiili tekstiili

Taustaa

ArtHäme

Forssan museo jakoi yli 100 pientä sirosäkkiä, niistä palautettiin valmiina noin 70 työtä. Säkin sisällöstä piti suunnitella ja toteuttaa jokin käyttötuote tai taidetekstiili. Se mitä kaikkea tuli, on nähtävillä Forssan museolla 26.8.-7.9.
Sirosäkki oli rykkityykistä - painokoneen aluskankaasta valmistettu säkki, joka sisälsi kangassuikaleita eli siroja. Lapsuudessani näitä ostettiin meillekin aina, kun tarvittiin maton kutomiseen jotain enemmän kuin vanhoista vaatteista riitti. Lapsityövoima leikkasi monet metrit siroja ja taisi siinä suojaessuun tai mekkoonkin tulla jonkin palkeenkieli silloin tällöin. Joskus mukana oli vähän isompikin paloja, joista äiti ompeli vaatteita perheen pikkuväelle, tyynyjä, kauppakasseja ja muuta vastaavaa.

Kun museolta tuli haaste tuohon, niin kävin lähes samantien hakemassa oman sirosäkkini - yksi iso pala ja pari pienempää. Pariin pussiin oli lupa kurkata ja sit kolmas piti jo ottaa tai joku niistä ekoista. Reteesti sanoin, että tuli mitä tuli, otan tämän ekan käteen osuvan. Jeps. Ehkä olisi pitänyt kurkata toiseenkin. Kotona avasin pussin ja kaivoin kankaat esiin. Taisi lipsahtaa yksi tuhma sanakin siinä. Tummansinistä ulkoilupukukangasta pala (riitti juuri parahiksi äidin virkkaaman laukun vuoriksi), pellavasiro, joka ei ollut mitenkään minun väriäni (maalattu omemmakseni, odottaa viimeistelyä, siitä on tulossa rukkun kukkahattu, ei ehtinyt valmistua ennen töiden palautusaikaa) ja sitten tuo iso puuvillainen vihanneskangas.
Mahdottomat kankaat, mutta vähitellen alkoi yksi idea kypsyä ja sitä varten kävin kaupungilla ottamassa pari valokuvaakin. Suunnitelma vaikutti kuitenkin vähän isotöiseltä ja ja muiden juttujen vuoksi ei juuri nyt ollut liiemmin aikaa.

Patsaiden sijaan päädyin johonkin kukkajuttuun, joka muotoutuisi pohjakankaan löytymisen jälkeen. Aika nopeasti valitsin Tasapainon ötökkäisen rykkerityykin.


Taustalla on vihanneskangasta. 


Tummanpunaisten kukkien palat ovat punajuurista ja jojoihin käytin pussin, jossa sain kankaat. Tuo turilas saanee myöhemmin jollakin kiiltävällä kirjotun palttoon. Nyt alkoi aika loppua kesken, vaikka viimeinen yö menikin osittain ommellessa.


Tämän yhden selkään kirjoin vähän monenpituisia aitapistoja ja tämäkin saa vielä lisää materiaalia, kunhan palautuu kotiin. Aluksi ajattelin laittaa kirjonnan alle kiiltävää organzaa, mutta eihän sitä juuri tuohon sopivaa tilkkua siihen hätään ollut missään. Nyt olen senkin jo löytänyt.


Jos on riski, että leikkuureunan valkoiset kuidut alkavat vilahdella, niin tekstiilitussi on oiva keino pieneen piilotukseen. Punaisissa kukissa on vihannesten taustaa.



Keltaiset kukat ovat melooneista ja hapsunauhoista, lehtiin leikkasin kurkut ja vuoritin ne pussin vihreällä raidalla, joka sit meni vahingossa väärinpäin, mutta en lakanut korjailemaan, kun oli ihan riittävän vihreää niinkin. Reunakangas on omaa värjäystäni, jokin lakanasyrjä.


Hei kaverit, syömään!

Siis helppo ja nopea. No, ei ollut, ainakaan nopea! Kun vein työn, tiskin takana nainen sanoi ekaksi, että "olet sinäkin valvonut viime yön". No joo, ehkä riippui mustat silmänaluset poskille asti...



3 kommenttia:

  1. onnea, työ tuli kilpailussa kolmanneksi. Livenä työ näyttää tosi hyvältä!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos.
    Kannatti olla kääntymättä museon portailta takaisin :D

    VastaaPoista