tiistai 29. elokuuta 2017

Suomeni mun

Jo alkukesällä Forssan museossa olleeseen Filttiflikkojen näyttelyyn valmistui tämä Suomi-työ. Sinistä ja valkoista, 100 jotain ja sovitut mitat - no, olisi kannattanut lukea ohjeet vielä juuri ennen työn aloitusta. Mutta sinistä ja valkoista ja 100 nappia sentään on! 



Käytettyä, villaa ja itse voi vielä pilata lisää, niin saa killan tarkoituksiin sopivaa materiaalia. Nypyt halusin pois. Vanha nukanpoistaja lopetti yhteistyön, mutta kaupasta saa onneksi uusia. Laite on ollut minulla aika ahkerassa käytössä - näkyvillä pidettävien vaatteiden lisäksi sillä on saanut siistittyä osittain tai kokonaan piilossa oleviakin, kuten sukkia tai rinsikoiden kuminauhoja ja olkaimia.

Leikkasin villapaidasta niin ison neliön, kun siitä sai. Ja mitäs sitten. Ei mitään ideaa. Joku polku kuvaamaan sataa vuotta ja 100 jotain - polku napeista. Ainakin alkuun sillä. 


100 oikein ja väärin ommeltua nappia. Polku, mutta mitä sen ympärille. 
Olen syntyisin maalta ja vaikka olen kaksi kolmasosaa elämästäni asunut kaupungissa, olen aina maalaistyttö.


 Maaseutuun liittyvää siis aloin kirjoa. Ensin sinne tänne - pieniä kyliä, peltoja, kukkia, puita...


...vettä.


Suomeni mun valmiina. tämä lähti kiertämään Filttiflikkojen matkalaukkunäyttelyssä.


Ja vielä yksi käsityöopelta saatu vinkki, jos työn reuna hiukan lepsottaa.


Pienet aaltoilut voi korjata näin, isoissakin töissä. Vaikka olisi mittaillessaan tarkka, niin tikkausvaiheessa saattaa etenkin pussiin ommelluissa töissä joku kohta reunasta venähtää. 


Levitä työ tasaiselle pinnalle. Sumuta reuna kosteaksi.


Taputtele kupru tasaiseksi. Jos tarvii laita päälle paino. Anna kuivua. 








8 kommenttia:

  1. Olet aika epeli tekemään kaikenlaisia töitä. Hieno lopputulos. Kosteana venytetään neulevaatteiden kappaleet oikeaan muotoonsa ja virkatut pitsiliinat. Kostuttaminen ja pingottaminen tahtovat välillä unohtua. Kiitos muistutuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on innoissaan, niin aika usein unohtuu jokin asia :)

      Poista
  2. Aivan ihana työ! Pidän todella paljon töistä joissa on käytetty nappeja.
    Kiitos vinkistä kupruilevalle reunalle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Mäkin tykkään napeista. Ja helmistä, vaikka "mähän en nysvää ja näpertele". Mut aika usein kaikenklaisen pienen lisäämiseen menee rutkasti aikaa ja nautin suuresti siitä ministen yksityikohtien lisäämisestä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos.
      Mäkin tykkään tästä ja tehdessäni huomasin, että ranne kestää käsinkirjontaa ja tikkausta vähän pidempäänkin. Tuo ei ole kovin iso työ - oisko ollut 42x46 tai 48 cm. Seuraava kirjontakin on jo alkanut.

      Poista