Peltitöitä

Uudet kokeilut ovat tarjottimilla - tai ehkä paremminkin metallisilla lautasilla.

Alunperin piti kokeilla ihan toisenlaista juttua kirpparitarjottimille, mutta sitten sain näitä kuviottomia lautasia muutaman. Kun ne olivat hautuneet työpöydällä vähän aikaa, niin ideoita alkoi kypsyä.


Aluksi piti saada reiät. Paksuin oli metallimiehen käsittelyssä ja kolme muuta palautui, että voin merkitä reikien paikat. Tussilla viivat ja metallitapilla vasaroin pienet lommot joka reiän kohdalle. (Termistö ei ehkä nyt mene kovin ammattimaisesti...) Tuo alku on kuulemma hitain työvaihe näissä, joten pora lataukseen, että voisin kokeilla reikien tekoa myös. En malttanut antaa akun latautua täyteen ja eihän siitä aluksi sit yhtään reikää syntynytkään. En ollut teristäkään ihan varma. Sain ohjeet, miltä metalliporan pitäisi näyttää - tuttuja sanoja, mutta ymmärryksessä oli hiukan vikaa. Asteita ja semmoista :) Luotin, että akupassa paketin päällä lukee, mitä siellä on sisällä.
Aamulla rautakauppaan ja - kappas, oli betoniteriä, puuterän tunnistan ja sit se kolmas sortti oli ehkä metallille. Niitä muutama.

Täysi akku ja uusi terä, laudanpätkä alle ja reikiä syntyi vauhdilla. Kolmannen pikkutarjottimen kohdalla homma alkoi hyytyä ja viimeisen reiän kohdalla pora vain uikutti eikä mennyt läpi. Akku loppumassa tai terä tylsynyt. Helpointa oli vaihtaa uusi terä. Ja kohta viimeinenkin reikä oli valmis. Viilasin taustalta reikien kohdat. Sain kyllä jonkun vastaporausneuvonkin, mutta ei ollut sopivan kokoista terää. 

Ja lopuksi piti vielä kokeilla parvekepelakuun kuvausta reikien läpi.

Ensin tein pienimmän lautasen, tilkkutyön halkaisija on vajaat 12 senttiä. Kukkakuvion kohdalta pyörylä liinasta. Leikkasin paloja ikivanhoista silkkivärjäysten testipaloista ja ompelin jo-jo-pohjan kirjonnan ruutuun tihein etupistoin. Sen jälkeen reunalanka ja kiristin. Aika nopeaa. 

Laitoin vanun ja vuorin, mutta työ vaikutti liian paksulta. Ratkoin. Leikkasin pöytäliinakankaasta toisen ympyrän, ihan pehmeää sekin ja lisäksi leikkasin lakanakankaasta vuorin. Neulasin kaavan niiden päälle ja ompelin reunan. 

Leikkasin vuoriin reiän, avasin saumat ja käänsin ympäri. Harsin reunan kohdalleen ja tikkailin vähän kukkakuvion ympäriltä. 

Ompelin työn lautaselle niin, että päällipuolen pistossa on valkoinen helmi. Ensin pienen matkaa ihan tavallisella kaksinkertaisella ompelulangalla, mutta se oli liian ohutta. Onneksi löytyi paksumpaa, kun ei myöhään illalla onnistunut kaupassakäyntikään.

Toisessa lautasessa on pöytäliinatilkun kahdella reunalla vanhoja nauhan pätkiä ja pilalle menneen silkkiperhosen tilalla vähän tuhtimpi virkattu versio, joka putkahti esiin jostakin pitsipussista. Tilkkutyöllä (halk. 14,5 cm) on kapea reunapitsi. 

Kolmannessa on liinan omaa reunapitsiä ja sen alla tilkkumaalusta.

Ompelin pitsin ensin kukkatilkkujen raunaan, silitin oikeaan asentoon ja piirsin sen alle jäävän osan liimaharsolle. Silitin kiinni, poistin paperin ja leikkelin silppuja. Silitin niitä kiinni. Jos reunasta jäi vajaaksi joku kolo, lisäsin siihen palan pitsiä tiaktessa ja jos meni vähän yli, niin sen sain leikattua pois pienillä saksilla, kun sen alla ei ollut liimaa.
Tuo vanhan liinaa pala olisi voinut olla pikkuisen paksumpi. Tähän löysin palan ihan ohutta vanua ja käytin sen. Vuorissa on ompelun jälkeen leikattu viilto. että työ kääntyy hyvin ja reunasta tulee siisti. Tikkailua. Vähän aneemisen oloinen. Kokeilin sydän ja kukkanappeja ja sit löysin rasiasta nämä kiemurat.

Tähän kulmikkaalle lautaselle tein näiden juttujen prototyypin, mutta tikatessa siitä tuli vähän vempula. reunan voi leikata suoraksi, mutta se ei käy sit enää tähän.