sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Roskisprinsessa

Vuosia sitten joulun jälkeen ostin isot punaiset enkelin siivet. Niistä näytti puuttuvan jokin kolmiulotteinen tilkkutyö. Ostin ohuita, kiiltäviä, pintakuviollisia punaisia kankaita. Kohta aloitan... mutta kankaan toisensa jälkeen olen käyttänyt johonkin muuhun. Niistä ei tullut enkelin iloista vaihtomekkoa.

Loppuvuoden näyttelyyn olin tekemässä jotain kolmiulottteista, jonka voisi laittaa riippumaan jonnekin keskelle. Jos nyt vihdoinkin sen enkelin... Kaivoin kangaslaatikoita. Kirkkaanpunaisissa oli paprika-, tomaatti ja muumikuvioita. Ei ne nyt oikein enkelin mekkoon. Vähän sama tilanne oli muiden värien kanssa. Siivet on punaiset, joten ihan mitä vaan en halunnut siihen. Yksi mustaksi värjätty vanha pöytäliina odotti toiseen työhön pääsyä. mutta punamustasta taitaisi tulle liian dramaattinen enkeli. Entä keijunmekko. Pikku prinsessalleni. Syntymättömälle tytölleni. Tai...



Teki mieli tehdä jokin kudetyökin vaihteeksi. Taas lyheni vanha matto muutaman sentin ja aloin silittää kuteita auki. Ei ainakaan kiirettä ollut! Sen verran hidasta touhua. Sohvan selkänoja alkoi täyttyä aukisilitetyistä matonkuteista. Alkaisivat varmaan jo riittää johonkin.
Sommittelin niitä solvy-kalvolle ja laitoin päälle toisen kalvon, kiinnitin nuppineuloilla. Askeleet ovat kuluttaneet vanhoista vaatesuikaleista pitsimäisiä. Kirjoin koneella kuteiden välit suunnilleen tulevan mekon yläosan verran, samalla ne kiinnittyivät toisiinsa. Loppuosa kuteista jäi irtonaiseksi. Kun kudekangasta oli riittävän leveälti, pesin solvyt pois.



Mekon miehustaan käytin pari itsevärjättyä sideharsohuivia ja palan tilkkutapahtumasta Ranskasta ostettua sinistä sideharsoa. Noiden lisäksi löytyi laatikoista vielä vähän rosanväristä vanhaa pitsiverhoa. Osassa mekkoa on vuori, osassa ei ja kuteet lepattavat sideharsojen päällä.



Vaatepuu on ruosteista piikkilankaa. Rapsuttelin teräsharjalla irtonaiset ruosteet pois ja lakkasin hiuskiinnikkeellä. Piikkialangan kumpaakin päähän tein sideharsojämistä pienen ruusun.

Siivet? Niitä en ottanut kaapista esiin ollenkaan, kun värit ei olisi sopineet mekon väreihin. Roksiprinsessa nimi tuli siitä, että jossakin täyden järjen hallitsemassa tilassa suurin osa käytetystä materiaalista olisi lentänyt roskiin sitä mukaa, kun se kävi muuhun tarkoiteukseen sopimattomaksi.


6 kommenttia:

  1. Aivan ihana, harmi kun en nähnyt livenä näyttelyssä.

    VastaaPoista
  2. Testi. Olen saanut jo monta viestiä, ettei kommentointi onnistu. Pitänee kokeille itse, että osaan neuvoa.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Voi, kun ihanaa, että jatkat taas bloggaamista! :)
    Sinulla on niin kivoja ideoita ja oivalluksia, että ne ihan mykistävät. Ei taida olla mitään niin huonoa ja kulunutta materiaalia, joka käsissäsi ei voisi saada uutta elämää.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Tilkkureppu ja Ruiskaunokki.
    Nykyisin teen uutta lähinnä vanhasta ja kuluneesta, paitsi käyttötekstiilit. Käytetyillä on valmiina sielu ja monen monia tarinoita - useimmat salaisuuksia, kun kirpparituotteilla ei ole tarinatekstejä mukanaan. Mielikuvitus ja tunteet laukkaavat näiden vanhojen kanssa paljon enemmän kuin pakasta ostettujen kankaiden kanssa.

    VastaaPoista
  6. Tämä on huippuihana !!! Ehdoton suosikkini !!!

    VastaaPoista